Trick riding-hevonen Casper Oklahomasta Suomeen

Helsinkiin lennätettiin toukokuussa 1990 Oklahomasta Yhdysvalloista 49 hevosta, 42 lehmipoikaa ja lehmityttöä. Aidot lännenratsastajat esittivät Helsingin Olympiastadionilla äitienpäivänä lassotemppuja, hurjia rodeoesityksiä, temppuratsastusta, tarkkuusammuntaa, karjan erottelua ja muita lännen erikoisuuksia. 

Näytöstapahtuma alkoi rautatietorilta, josta hevoset ratsastajineen etenivät kulkueena Helsingin Olympiastadionille. Ohjelma, jossa oli otteita kulkueesta ja stadionin esityksistä nähtiin MTV:ssä.

Maamme-laulun tahdissa stadionille astui kulkueen etujoukoissa valkoinen, lihaksikas hevonen, Casper. Tuulen tuiverrus sai hevosen selässä istuneen stetsonhattuisen tytön pitelemän Suomenlipun lehahtamaan hevosen silmille. Eläin nosti kärsimättömänä etujalkojaan ja tyrkki lippua vaaleanpunaisella turvallaan. Maamme-laulun päätyttyä hevoset karauttivat laukassa pois kentältä. Näytös alkoi ja yleisö oli innoissaan.

Rodeohevoset myytiin
Rodeotapahtuman yleisökato oli järjestäjille pettymys. Kulut olivat mittavat ja lipputulot mitättömät. Lännenhevoset oli tarkoitus lennättää takaisin Oklahomaan, mutta tappioden kattamiseksi hevoset oli pakko myydä. Ainoastaa tunnetun Adamsin rodeoperheen viisi hevosta matkasi takaisin Amerikkaan. Saksalainen rodeomies osti yli 30 hevosta omalle kotirodeolleen Saksaan. Ruotsiin ostettiin viisi hevosta ja Suomeen muutama. Alussa kuvailtu vaaleanpunaturpainen quaterhevosratsu päätyi tuusulalaiselle koulutytölle.

Lännenruuna Casper sopeutui hyvin Suomeen. Se kasvatti jopa talvikarvan heti seuraavana talvena. Se ei ollut aiemmin hypännyt esteitä, mutta oppi ylittämään niitä ja jopa nauttimaan esteratsastuksesta. Casperissa yhdistyivät kaikki täydellisen harrastushevosen piirteet. Se oli uskollinen ja luotettava, terve ja vahva. Se voi hyvin, kun se sai osakseen omistajansa huomion. Sitä oli helppo rakastaa.

Luonnostaan nopea

Quarterhevonen on nopea ja lihaksikas. Rotu on Yhdysvalloissa hyvin suosittu. Rotunimi juontaa juurensa 1700-luvulta, jolloin Pohjois- ja Etelä Carolinassa järjestettiin laukkakilpailuja, joissa rata oli yleensä neljännesmailin mittainen.  Quarterhevosen ominaisuudet olivat periytyneet myös Casperille. Lihaksikkaana hevosena se tarvitsi paljon liikuntaa. Se rakasti maastoilua ja usein tömisi, kun se karautti peltoaukealla kiitolaukkaan. Energisenä ja nopeana Casper menestyi hyvin pienissä estekilpailuissa. Rodeohevosen taitoihin kuuluvat nopeat käännökset. Casperkin pystyi kääntymään vauhdissa melkein paikallaan.

Casper viihtyi parhaiten laumahevosena

Kun Casperin omistanut koulutyttö aloitti jatko-opinnot, hänen oli luovuttava ratsustaan. Casper oli ollut jo kahdella vuokralaisella parina päivänä viikossa. Toinen vuokraajista kertoi olevansa halukas ostamaan Casperin. Koska omistaja tiesi vuokraajan kiintyneen Casperiin ja toisin päin, ei ratkaisua tarvinnut miettiä. Uusi omistaja lupasi, ettei laita hevosta kiertoon vaan hän myisi sen meille takaisin, jos olisi pakotettu siitä joskus luopumaan.

Casperin elämä ei muuttunut omistajanvaihdoksen takia aluksi paljonkaan. Vuokratallikin oli sama, jossa se oli ollut useita kuukausia. Casper pääsi taas este- ja kouluratsastustunneille. Kilpailuihinkin ratsukko osallistui vaihtuvalla menestyksellä.

Uudeltamaalta Päijät-Hämeeseen
Neljän vuoden kuluttua Casperin uusi omistaja muutti maalle. Kesän tultua hän haki Casperin Päijät-Hämeeseen jossa sille valmistunut talli ei aluksi miellyttänyt Casperia. Se halusi takaisin paikkaan, jossa sillä olisi hevosseuraa. Talvella Casper sai seurakseen kaksi kilipukkia, jotka pelkäsivät sitä enemmän kuin se niitä. Äkkiä kolmikosta muodostui kuitenkin lauma, jota Casper piti kurissa ja nuhteessa.

Kaviokuume yllätti
Vuoden 1999 keväällä Casper osallistui uuden omistajansa kanssa 15 kilometrin matkaratsastuskilpaan. Se oli sen viimeinen kilpailu; Casper sairastui kaviokuumeeseen. Se oli todennäköisesti sairastunut siihen jo keväällä, vaikka omistaja oli luullut, että se halusi kuumuuden takia pysytellä tallissa. Kun Casper kuvattiin, se etujalkojen varvasluiden todettiin vääntyneen. Sen olo helpottui hieman, kun se sai sairaskengityksen. Se söi paljon särkylääkettä ja etenkin seuraava talvi oli rankka. Kaviokuume uusi alkukesällä.

Kun aina hevosten parissa elänyt Casper sai lopulta seurakseen toisen hevosen, nuoren ponitamman Tikrun, Casper piristyi silmissä. Kaviokuume ja säryt eivät enää haitanneet, vaikka se ontui vielä oikeaa etujalkaansa. Kavioaines ei ollut kasvanut siihen takaisin. Ilman erikoiskenkiä se ei olisi tullut toimeen. Sillä ei voinut enää ratsastaa täysillä niin kuin ennen. Sen täytyy tyytyä kävelyyn, joka oli parempi vaihtoehto kuin pelkkä oleilu.

Casper oli Kingi
Casper ei ole koskaan yrittänyt komentaa ihmistä, mutta Tikrun suhteen se oli yllättävän macho. Tikru ei saanut missään oloissa kulkea Casperin edellä. Jos Casperia ei laskettu kipeän jalan takia ulos, se saattoi siirtää harminsa Tikruun. Eli hampaat kävivät Tikrun takapuolessa. Tikrun takamus olikin rupia täynnä.

Tikru oli hyväksynyt sen, että Casper oli sen yläpuolella ja määrää tahdin. Jos toinen hevonen pääsi ulos ja toinen jäi talliin, seurasi molemminpuolinen huutokonsertti.

Teksti julkaistiin Lemmikit ja Eläinmaailma -lehdessä heinäkuussa 2001.

Juttuteksti ja blogikuvat Maija Ankkuri
Lehden kansikuva Wlamir Pohtokari

JK

Hevonen elää 25-30 vuotiaaksi. Kun Casperin kaviokuume todettiin, se oli 22-vuotias. Se eli sen jälkeen vielä useita vuosia. Sain jälkijunassa tietää, että Casper oli matkannut sateenkaarisillalle. Kaviokuume oli uusinut omistajan Kanarian matkan aikana ja mennyt entistä pahemmaksi. Ei auttanut enää Tikrun seurakaan 💔

RODEON TAUSTAA

Rodeon pääorganisaattori oli Gary Okos -niminen amerikkalaismies, joka valmisteli Rodeon Suomeen tuloa useita kuukausia. Tutustuin Okosiin jo maaliskuussa 1990 eräässä toisessa tilaisuudessa. Kun rodeotapahtuma läheni, pääsin haastattelemaan häntä hänen toimistolleen Helsingin Iso Roobertinkadulle. Okos etsi rodeon näytöksiin suomalaista karjaa. Annoin hänelle vinkin sisä-suomalaisesta karjankasvattajaperheestä. Sisä-Suomessa. Okos oli yhteydessä perheen isäntään, joka toi osan karjastaan Helsingin stadionin eläinsuojaan.

Suomalaisille tunnetuin rodeon esiintyjä oli Steve Kanaly alias Ray Krebbs, joka oli yksi Dallas sarjan päähenkilöistä. Kanaly ei ollut kuitenkaan riittävän vetävä yleisömagneetti, vaikka vuonna 1978 alkanut Dallas nähtiin viikottain maikkarilla ja jatkui vielä vuoteen 1991. Ehkä itse J A Ewing tai Sue Ellen olisi vetänyt enemmän yleisöä. Toisaalta äitienpäivä ei ollut paras mahdollinen päivä järjestää rodeonäytös. Joku tiesi, että Tampere olisi vetänyt enemmän hevosihmisiä kuin Helsinki.  

Kun Rodeo oli meneillään, ei ollut vaikea huomata, ettei yleisöä ollut tarpeeksi. Ikävä kyllä äitienpäivän näytös oli ainoa. Seuraavana päivänä selvisi, että Okos oli pakotettu myymään suurimman osan hevosista. Sain tilaisuuden ostaa Casperin, josta kerron edellä. Okosille karjaa vuokrannut tuttavaperhe osti karjanerotteluhevosen ja uusmaalainen lasten ratsastusta rodeotapahtumassa ylläpitänyt ratsupoliisi Jukka osti kolme hevosta.

Pornaisissa Lahan tallilla kesällä 1992

Ostamamme hevoset kuljetettiin karanteeniin Pekka Korven äidin tallille Vihtiin. Meillä oli erinäisiä vaikeuksia saada ne sieltä pois. Vihdin kunnaneläinlääkäri oli lomalla ja sijainen keksi ihme selityksiä pidättääkseen hevosia karanteenissa. Lopulta hevoset saatiin pois vasta, kun varsinainen eläinlääkäri keskeytti lomansa. Casper pääsi Anjantallille Nurmijärvelle ja muut hevoset kuljetettiin kukin määränpäähänsä.

Videot:
Lumia juoksuttamassa Casperia Anjantallin maneesissa Nurmijärvellä.
Casperin turkki harjattiin ja kaviot puhdistettiin päivittäin

 💓💓💓