ANNIKKI TÄHTI LATOTANSSIKEIKALLA ENGLANNISSA

Annikki Tähti 5.12.1939-19.6.2017. Suomen ensimmäisen kultalevylaulajan Annikki Tähden esiintymisura alkoi vuonna 1952. Annikin laaja sävel-skaala ulottui laulelmista swingiin, tangoista ja valsseista latinalaisrytmeihin. Sen lisäksi että Annikkia kuultiin tassipaikoilla, hän levytti musiikkia ja esiintyi lukuisissa Suomifilmin musiikkielokuvissa. Annikin viimeisin elokuvarooli oli vuonna 2002 Aki Kaurismäen elokuvassa "Mies vailla menneisyyttä." Sen jälkeen Annikin laulajanura sai taas uutta potkua.

Vuosikymmenten tähti Annikki Tähti ei esiintynyt ainoastaan kotimaassa. Vuosikymmenten tähti-kokoonpanossa hän kävi Ruotisissa ja 1990-luvulla hän vieraili kahdesti Englannissa. Ensimmäisellä kerralla hänellä oli matkakumppaninaan hyvä ystävänsä ja säestäjänsä Inkeri Simola-Isaksson. Vuoden 1997 heinäkuussa Annikki kävi esiintymiskeikalla Lontoon lähellä Sussexissa suomalaisen lauantaikoulun kesäjuhlissa.

Ettei Annikki olisi joutunut liikkumaan yksin Lontoossa, järjestin oman Lontoon juttukeikkani samaan ajankohtaan. Lauantaikoulun puheenjohtaja Eeva Williamson tuli meitä Catwickin lentokentälle vastaan ja heitti hotellillemme lähelle Lontoon Hyde Parkia. Kun Annikki kuittasi hotellin parkkipaikalla päivärahat, hän huomasi lompakkonsa kadonneen. Lompakko oli ollut tallessa lentokoneessa, joten hän päätteli sen pudonneen koneeseen tai lentokentälle. Annikki otti asian kylmän rauhallisesti eikä jäänyt harmittelemaan rahapussin kohtaloa. Passi oli tallella ja muutama päivä Lontoossa lutviutuisi päivärahan turvin. Eeva Williamson lupasi kotiin päästyään ottaa yhteyttä Finnairiin, jonka koneella olimme saapuneet. Jo iltapäivällä kuulimme, että lompakko oli löytynyt lentokoneesta ja odotti Annikkia lentokentällä. Suomalaisista musiikinharrastajista koottu Tähtipojat oli tulossa Annikin säestäjäksi. Annikki halusi pitää bändin kanssa etukäteistreenit. Hän olisi mielellään tavannut soittajat jo saapumispäivän iltana. Orkesterin miehet olivat työssäkäyviä. Ehkä sen takia he eivät innostuneet treenistä, joita ei oltu etukäteen sovittu.

OSTOKSIA JA PUBI-ILLALLISIA Emme tuhlanneet aikaa. Veimme matkalaukut huoneisiimme ja lähdimme kaupungille. Hotellilta oli noin parinsadan metrin kävelymatka Oxford Streetille. Kuulun ostoskadun lukuisista putiikeista uskoimme löytävämme kaiken tarpeellisen. Pistäydyimme useissa pienissä kaupoissa. Annikki yritti löytää alivuokralaisensa yllätykseksi meressä kasvaneen pesusienen. Itselleen hän halusi ostaa kengät. Olin itsekin kenkiä vailla ja löysinkin ne samoin kuin muutaman tarpeellisen tuliaisen. Kävelimme kadun puolivälissä sijainneeseen kenkäkauppaan, jonka valikoimissa oli kenkiä iso- ja pienijalkaisille. Annikille ei sieltä kenkiä löytynyt. Lähdimme Petticoat Lanelle, jossa myytiin nuorison pintamuotia. Tulihan ainakin nähtyä marketkadun väkipaljous ennen kuin jatkoimme Green Parkiin, josta kävelimme Sohoon ja takaisin ”kotikadullemme” Oxford Streetille. Ennen hotellille palaamista katselimme helppoheikkiä Selfridges-tavaratalon edessä. Kun nälkä alkoi kursia suonia, menimme tavaratalon kahvilaan lämpimille voileiville ja cappuccinoille. Lopulta oli palattava hotellille huilaamaan. On myönnettävä, että Annikki oli 68-vuotiaaksi ihmeen hyväkuntoinen. Hän ei valittanut, vaikka kävelimme kovilla kaduilla kilometritolkulla. Illalla kävimme syömässä Marble Archin maanalaisaseman viereiseen pubiin. Ruoka oli niin maukasta, että söimme samassa pubissa vielä seuraavanakin iltana. Juomaksi otimme molemmilla kerroillacappucinot. Vasta seuraavana vuonna kuulin Reijo Kalliolta, että Annikki oli absolutisti. KENGÄT JA PIIPPU Koska harjoituksiin meno ei sopinut bändin pojille vielä seuraavanakaain päivänä, lähdimme etsimään Annikille Harrodsin tavaratalosta kenkiä. Mehän emme olleet turistimatkalla, jossa kolutaan kaikki nähtävyydet. Harrods on silti omanlaisensa nähtävyys. Koska Annikki halusi uudet kengät, halusin viedä hänet Harrodsin alennusmyyntiin. Menimme metrolla Marble Arcilta Sloane Streetin maanalaisasemalle ja kävelimme sieltä Harrodsille. Sovimme matkalla, että ottaisin valokuvan Annikista, kun hän sovittaa kenkiä. Menimme hissillä kenkäosastolle. Annikki varasi muutamat kengät ja istui mukavasti sovitustuoliin. Minä kaivoin kameran laukusta ja tähtäsin, mutta kuva jäi ottamatta. Myyjä huomasi aikeeni ja kielsi käyttämästä kameraa. Olin kyllä huomannut, että kenkäosastolla oli valokuvaamisen kieltäviä kylttejä. Annikki osti nätit, nahkaiset kannattomat remmikengät. Harrodsilla ei voi käydä ilman, että piipahtaa syömässä kermavohveleita vaahterasiirapilla. Niinpä kävimme kahvilassa ennen kuin menimme ihailemaan ruokaosastoa. Hyvä niin, koska Harrodsin ruokavalikoima on maailman monipuolisin ja houkuttelevin. Nälkäisenä ei ruokapuolelle kannata mennä. Ei varsinkaan, ellei ole liikaa rahaa tuhlattavana. Ostoksemme olivat pieniä ja halpoja, olihan alennuskausi. Annikki halusi ostaa piipun. Kamera roikkui kaulastani valmiina. Varauduin nappaamaan valokuvan ennen kuin joku myyjistä ehtisi kieltää. Nappasinkin sen. Huomasivat varmaan, ettemme puhuneet englantia koska kukaan tullut vaatimaan, että filmirulla pitäisi poistaa. Piippukuva julkaistiin Annikin luvalla syksyllä Hymyssä. Hotellille palattuamme menimme kävelylle Hyde Parkiin, jossa on aina kauniilla ilmoilla väkeä. ONNISTUNUT KESÄJUHLA pidettiin Ashdown Forest'issa, Sussex'issa. Metsän keskellä oli aukea, jossa oli monta rakennusta. Yksi niistä oli iso tanssilato. Ulkona oli seisova barberquepöytä, joka kuului lipun hintaan. Tilaisuudessa oli myös lapsia ja heille oli omaa ohjelmaa. Aikuisille opetettiin tanssia. Illan aikana paistettiin makkaroita nuotiolla. Jotkut osallistujat yöpyivät omissa teltoissaan juhlan jälkeen. Koska Annikki oli perfehktionisti, bändiharjoitukset pidettiin tanssiladossa sillä aikaa, kun juhlayleisö nautti ulkona barberquen antimista. Illan mittaan Annikki lauloi kaikki tutut bravuurinsa. Jo matkalla kesäjuhlaan olin toivonut hänen esittävän ”Villit ruusut”, jonka Annikki laulaa paremmin kuin kukaan muu. Kuulimme myös ”Muistatko Monrepos’n” ,”Olavinlinnan” ja monta muuta kaunista bravuuria. Tähtipoikien solisti Markku Alanko vuorotteli lauluosuuksissa Annikin kanssa. Juhlan päätyttyä Eeva Williamson heitti Annikin ja minut Lontoon puolelle. Hän oli kaikin puolin tyytyväinen. - Latotanssi-ilta ei jättänyt ketään kylmäksi, hän iloitsi. - Meillä ei ollut lauantaikoululaisten kanssa puhetta siitä, moniko on nähnyt Annikin Suomessa. Kaikki kuitenkin tiesivät Annikin ja kehuivat hänen ääntään. Mekin olimme Annikin kanssa tyytyväisiä. Meille riitti muisteltavaa vielä jälkikäteenkin. Annikki kehui erityisesti Tähtipoikien lisävahvistuksena ollutta BBC:n radio-orkesterin brittisoittajaa.

ENGLANNIN KEIKAN JÄLKEEN Annikkia kuultiin muun muassa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen omistamalla Oivan tanssiladolla Karkkilassa, jossa Annikki oli Markus Allanin kanssa juhannusaattotanssien vakiesiintyjä. 2000-luvun puolella vuoteen 2002 Annikki kiersi Suomea Vuosikymmenten tähdet -kokoonpanolla Arja Tuomarilan, Kai Lindin, Reijo Kallion ja Erkki Junkkarisen kanssa. Kokoonpano kävi myös Oivan tanssiladolla. Junkkarista lukuun ottamatta tähdet nähtiin myös Annikin 50-vuotisjuhlakiertueella. Tähtikiertueen laulajista on elossa enää nuorempaa sukupolvea edustava Kai Lind. Hän muistaa Annikin iloisena oman osuutensa asiallisesti hoitaneena työkaverina.

Vuonna 2002 Annikki sai Kaurismäeltä roolin Mies vailla menneisyyttä -elokuvassa, jossa hänen esittämänsä pelastusarmeijalainen lauloi ”Muistatko Monrepos''n”. Elokuvarooli nosti Annikin uusiin korkeuksiin. ANNIKKIA MUISTAEN Maija Ankkuri JK Koska Lontoonmatkastamme on kulunut melkoisesti aikaa, en juttua kirjoittaessani enää muistanut missä välissä haastattelin hotellimme kabinetissa Hiljainen todistaja -sarjan näyttelijää. Kesäjuhla oli lauantaina. Perjantaina tapasin kaupungilla ainakin ystäväni skottilaisen Jean Allenin, joka oli aikanaan aupairina Keravalla. K U V A T ylhäältä alas: Akaa-Seuran arkisto: Annikki Tähti esiintymässä Toijalan Vilpolan tanssilavalla 1950-luvulla. Eeva Williamson: Annikki latotansseissa Englannissa. Maija Ankkuri: Näkymä Lontoon Piccadillyltä ja Annikki laulamassa Oivan latotansseissa Karkkilassa.